Historiaa

Barentsin alueen asukkaiden yhteistyö ulottuu kauas historiaan. Pitkät etäisyydet ja heikot liikenneyhteydet etelään ja alueen maiden keskuksiin johtivat luontevasti siihen, että alueen urheilujärjestöt ryhtyivät tekemään yhteistyötä pohjoisen suuntaan yli rajojen.

Suomen, Norjan ja Ruotsin valtakunnalliset urheiluliitot tekivät vuonna 1950 yhteisessä Felleskomitean kokouksessaan sopimuksen pohjoismaisen urheiluyhteistyön tukemisesta. Vuotta 1950 pidetään myös alkuna sille, jota vuoteen 1997 saakka kutsuttiin urheilun kalottiyhteistyöksi. Alkuvaiheessa toiminta keskittyi muutaman lajin kilpailutoimintaan.

Urheiluyhteyksiä ja eritasoisia kilpailuja näiden kolmen maan pohjoisten osien välillä oli toki ollut jo paljon aiemminkin. Perustellusti voidaan sanoa, että urheilun taustalla on pitkä kulttuurihistoria. Kilpailut ja taitoharjoitukset olivat usein luonnollinen osa ihmisten välistä kanssakäymistä. Skandinavian pohjoiset osat – Pohjoiskalotti – ei varmasti tehnyt poikkeusta. Vaikka valtionrajat jakavat alueen, on sitä kauan pidetty, ja pidetään usein nykyäänkin maantieteellisesti yhteenkuuluvana.

Vuonna 1960 allekirjoittivat silloinen Itä-Finnmarkin (nyk. Finnmark) Urheilupiiri ja Murmanskin läänin Urheilukomitea kahdenvälisen urheiluvaihtosopimuksen. Myös Venäjän, Suomen ja Ruotsin urheilujärjestöillä oli jo tuolloin kahdenvälisiä sopimuksia urheiluvaihdosta.

Venäjän täyttä jäsenyyttä urheiluvaihdossa valmisteltiin 1990-luvun alkupuolelta lähtien, ja se vahvistettiin vuoden 1997 Kalottikonferenssissa Suomen Oulaisissa. Tällöin myös virallisesti nimitys Kalottiurheilu muutettiin Barentsin alueen urheiluyhteistyöksi. Nykyisin nimeksi on vahvistettu Barents Urheilu.

Kalottiurheilu juhli 60 vuotisia perinteitään vuonna 2010 Suomessa Levillä pidetyssä juhlakonferenssissa.

Suomi on ollut mukana urheilun kalottiottelutoiminnassa jo lähes 70 vuotta. Toiminnan päänäyttämönä ovat olleet Kalotti- ja Barents-ottelut, joita käytiin lajien erillisinä otteluina ympäri vuoden. Kalottiotteluissa olivat mukana Suomi, Ruotsi ja Norja. Venäjän tultua virallisesti mukaan yhteistyöhön vuonna 1997 muutettiin nimeksi Barents-ottelu.

Aiemmat Kalotti- ja Barents-ottelut käytiin vuosittain 14 - 20 lajissa, ja niissä oli jäsenmaista yhteensä 1000 - 1200 osanottajaa vuosittain. Lähinnä taloudellisista syistä ns. virallisten otteluiden, joissa mukana on vähintään kolme maata, rajattiin 12:een. Kaikki jäsenmaat eivät olleet, eivätkä vieläkään ole muun muassa lajin harrastajien tai suorituspaikkojen puutteen vuoksi, mukana kaikissa lajeissa. Sen lisäksi jäsenmailla on muutamia kahdenvälisiä otteluita.

Urheilijoiden, valmentajien ja johtajien kohtaamiset Barentsin otteluissa ovat synnyttäneet myös nuorisoleirejä, johtajien ja valmentajien seminaareja, valmentajavaihtoa sekä urheiluseurojen kahdenvälistä yhteistyötä. Nykyisin otteluissa ja muissa eri toiminnoissa on vuosittain mukana noin 3500 ihmistä.

Perustoimintojen ohella tällä hetkellä työskennellään kovasti, jotta saataisiin aikaan kaikkia jäsenmaita koskevat yhdenmukaiset viisumikäytännöt ja – kustannukset, ja tulevaisuudessa viisumikustannukset poistettaisiin kokonaan.

Barents Games

Vuonna 2014 siirryttiin uuteen Barents Games – järjestelmään, jossa vuorovuosin kesälajit kootaan Kesäkisoihin ja talvilajit Talvikisoihin. Näin kisoille saadaan enemmän näkyvyyttä, ja osanottajille hienompi tapahtuma, jossa he tapaavat muitakin kuin oman lajinsa urheilijoita.

Jäsenmaiden yhteinen päättävä elin Barentsin Urheilukomitea (BSC)  päättää kisojen järjestäjämaista lähitulevaisuudessa. 

Ruotsin Luulajassa oli v. 2013 elokuussa jo eräänlaiset Barentsin Kesäkisojen esikisat, jossa oli mukana vajaa parisataa urheilijaa neljässä lajissa.

Norjan Tromssassa järjestettiin 4. - 6.4.2014 ensimmäiset Barentsin Talvikisat (Barents Winter Games), jotka onnistuivat hienosti ja niihin osallistui yli 700 urheilijaa 9 lajissa kaikista neljästä maasta. Suomesta oli mukana noin 130 osanottajaa seitsemässä lajissa.

Menneitä kilpailutapahtumia

Barents Summer Games (BSG) 7. - 9.8.2015

Oulussa järjestettiin ensimmäiset varsinaiset Barentsin Kesäkisat (Barents Summer Games BSG). Tapahtumassa oli yli 1200 osanottajaa 14 urheilulajissa Norjasta, Ruotsista, Venäjältä ja Suomesta. Kohderyhmänä olivat 15 – 25-vuotiaat nuoret urheilijat.

Kyseessä oli tähän mennessä suurin tapahtuma Barents Urheilussa ja ensimmäiset Suomessa järjestetyt Barentsin Kisat. Tapahtuman järjestelyistä ja taloudesta vastasi Kalottiurheilu ry, jonka nimi on vuonna 2017 hyväksytyn sääntömuutoksen myötä Barents Urheilu ry, jonka kansainvälinen työnimi on Barents Sports Committee Finland (BSCF). Kisojen suojelija oli Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen.

BSG järjestettiin Oulussa (12 lajia), Pikku-Syötteellä (pyöräily) ja Vihannissa (suunnistus).

Tapahtuman järjestäjä oli Kalottiurheilu ry (BSCF) yhdessä 15 lajin urheiluseuran tai seurayhtymän kanssa.

Kisat onnistuivat palautteiden ja järjestäjien arvioiden mukaan erinomaisesti! Siitä suurin kiitos kuluu eri lajien kilpailut järjestäneille seuroille, jotka tekivät tapahtuman talkooperiaatteella. Hankkeessa ei ollut yhtään palkattua työntekijää, vaan kaikki mukana olleet työskentelivät kulukorvausperiaatteella.

Suomi osallistui Murmanskissa 1. – 3.4.2016 järjestettyihin Talvikisoihin (Barents Winter Games) viiteen lajiin yhteensä 109 henkilön voimin. Kisojen ohjelmassa oli 10 lajia ja lähes 1000 osanottajaa ja kutsuvierasta.

Norja järjesti Kesäkisat 1.- 3.9.2017 Bodössä. Kisojen ohjelmassa oli 14 lajia, ja mukana oli noin 800 urheilijaa ja kutsuvierasta.

Ruotsi järjesti Talvikisat 16. - 18.3.2018 Luulajassa. Mukana 1000 urheilijaa ja kutsuvierasta.

Venäjä  järjesti kesäkisat Murmanskissa 30.8.-1.9.2019. 11 lajia, 800 osallistujaa. Lajeina:  jousiammunta, boccia, keilaus, maantiepyöräily, jalkapallo, judo, suunnistus, pöytätennis, tennis, yleisurheilu ja paini 

Korona on peruuttanut jo kahdet kilpailut 2020 ja 2021. 

2020 peruutti Kajaanin talvikisat, mitkä olisi pitänyt järjestää 27.-29.3.2020. Kajaaniin odotettiin 1 200 15-25-vuotiasta nuorta urheilijaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä, kustakin maasta 400. Lisäksi kilpailuihin olisi osallistunut 40 vammaisurheilijaa.

Urheilulajit

Jäsenmaiden yhteinen päättävä elin Barentsin Urheilukomitea (Barents Sports Committee BSC) päättää kesä- ja talvikisoissa mukana olevat lajit. Mikäli jollekin hyväksytylle lajille ei voida tarjota kisojen yhteydessä kilpailuolosuhteita, kansalliset urheilukomiteat tukevat näiden lajien otteluita erillisavustuksin. Suomen osalta tällainen laji on pikaluistelu.

Uusi järjestelmä hakee vielä muotojaan, joten jako kesä- ja talvilajeihin sekä lajivalikoima voi muuttua. Näiden osalta Barentsin Urheilukomitea voi tehdä uusia päätöksiä ao. lajien jäsenmaiden yhteisten esitysten pohjalta. Muutamat kesäkisoissa mukana olleet lajit halusivat lähinnä luontevan kilpailukautensa vuoksi vaihtaa talvikisoihin ja toisinpäin. Suomen mielestä sama laji ei kuitenkaan voi olla mukana sekä kesä- että talvikisoissa, joten jos vaihtoja tehdään, ne ovat pysyviä.

Barentsin Urheilukomiteapäättää siis Kesä- ja Talvikisojen lajit. Barents Urheilu ry tukee näiden lajien otteluita taloudellisesti vain silloin, kun ne ovat Kesä- tai Talvikisojen yhteydessä. Jotkut lajit haluavat edelleenkin otella joka vuosi siten, että ovat vuorovuosin mukana Kesä- tai Talvikisoissa, ja käyvät välivuosina oman erillisen ottelunsa. Tämä on toki mahdollista, mutta välivuosina lajit vastaavat itse ottelukustannuksista.

Niin Kesä- kuin Talvikisojenkin ohjelmaan otetaan näytösluontoisesti uusia lajeja, joiden osalta Barentsin Urheilukomitea tekee erilliset päätökset tapauskohtaisesti. Jalkapallo tuli lajivalikoimaan Luulajan Kesäkisoissa. Oulun kesäkisoissa mukana olivat lentopallo uudestaan monen vuoden tauon jälkeen ja golf. Murmanskin kisoissa uutena lajina oli hiihtosuunnistus. Bodön Kesäkisoissa olivat ensimmäistä kertaa mukana judo ja Team Gym. Luulajan Talvikisoissa vuonna 2018 mukaan tulivat pitkän tauon jälkeen alppihiihto ja maastohiihto, sekä aivan uutena lajina taitoluistelu.