Lappilaisen urheilun Hall of Fame

2024

Lapin Liikunta kutsui 2024 Kemissä järjestetyssä  Lapin Urheilugaalassa ensimmäiset urheilijat kunniagalleriaan, Hall of Fameen. Ensimmäisenä vuonna seula oli erittäin tiukka, sillä kutsun saivat elossa olevat olympiavoittajat.

He ovat hiihtäjä Pertti Teurajärvi, painija Pertti Ukkola, kumparelaskija Janne Lahtela, yhdistetyn hiihtäjä Hannu Manninen, hiihtäjä Sami Jauhojärvi sekä jääkiekkoilija Ville Pokka.

2025

Lapin Liikunta kutsui Pyhätunturissa järjestetyssä Lapin Urheilugaalassa kolme urheilijaa kunniagalleriaan, Hall of Fameen. Kutsun saivat kuulantyöntäjä Mika Halvari, alppihiihtäjä Kalle Palander ja hiihtäjä Pirjo Muranen (o.s. Manninen).

2026

Lapin Liikunta kutsui Rovaniemellä järjestetyssä Lapin Urheilugaalassa kaksi uutta jäsentä kunniagalleriaan, jotka molemmat ovat ainutlaatuisia suomalaisen urheilun historiassa. Kutsun saivat alppihiihtäjä Tanja Poutiainen-Rinne ja  kestävyysjuoksija Kaarlo Maaninka. 

Lappilaisen urheilun Hall of Fame

1.  Pertti Teurajärvi, olympiavoittaja Innsbruck 1976, maastohiihto, miehet 4×10 viesti.

2. Pertti Ukkola, olympiavoittaja Montréal 1976, kreikkalais-roomalainen paini, sarja 57 kg

3. Janne Lahtela, olympiavoittaja Salt Lake City 2002, kumparelasku

4. Hannu Manninen, olympiavoittaja Salt Lake City 2002, yhdistetyn joukkuekilpailu

5. Sami Jauhojärvi, olympiavoittaja Sotši 2014, maastohiihto parisprintti

6. Ville Pokka, olympiakultaa Pekingin olympiakisoissa 2022 ja maailmanmestaruus vuonna 2022, jääkiekko

2025

7. Mika Halvari  (s. 1970 Kemi)

Ainoa suomalainen kuulantyönnön maailmanmestari.

Maailmanmestari kuulantyöntö vuonna 1995 Barcelona, Espanja.

MM-hopeaa vuonna 1995 Göteborg, Ruotsi.

EM-hopeaa vuonna 1998, Valencia, Espanja.

Suomen ja Pohjoismaiden ennätys 22.09, vuonna 2000, Tampere, Suomi.

Olympiakisat vuonna 1996, Atlanta, Yhdysvallat.

8. Kalle Palander (s. 1977 Tornio)

 Ainoa suomalainen alppihiihdon maailmanmestari

Maailmanmestari vuonna 1999 pujottelu, Vail, Colorado, Yhdysvallat.

Olympiakisat, pujottelun 9. sija, Nagano, Japani, 1998.

Maailmancup 14 voittoa, 30 palkintokorokepaikkaa, pujottelu ja suurpujottelu.

Pujottelun maailmancupin kokonaiskilpailun voitto 2002-2003.

MM-edustus myös supersuurpujottelussa ja syöksylaskussa.

Nuorten MM-pronssi alppiyhdistetty Schwyz, Sveitsi 1995-1996.

9. Pirjo Muranen (os. Manninen) (s. 1981 Rovaniemi)

Ainoa suomalainen sprinttihiihdon maailmanmestari.

Maailmanmestari, sprintti, vapaa hiihtotapa, vuonna 2001, Lahti, Suomi.

Maailmanmestari, 4×5 km viesti, vuonna 2007, Sapporo, Japani, vuonna 2009 Liberec, Tšekki.

Olympiakisat, pronssia, 4×5 km viesti, vuonna 2010, Vancouver, Kanada.

MM-hopeaa, parisprintti (v), vuonna 2005, Oberstdorf, Saksa.

MM-pronssia, sprintti (v), vuonna 2009 Liberec, Tšekki.

MM-pronssia, 4×5 km viesti, vuonna 2011, Oslo, Norja.

Nuorten maailmanmestari, 4×5 km. viesti, vuonna 1999, Saalfelden, Itävalta.

Nuorten maailmanmestari, sprintti, vuonna 2000, Strbske Pleso, Slovakia.

Nuorten maailmanmestari, sprintti, 15 km ja 4×5 km viesti vuonna 2001, Karpacz-Szklarska, Puola.

Lisäksi viisi nuorten MM-mitalia.

Hiihdon maailmancupissa viisi voittoa ja 14 palkintokorokesijaa. 

2026

10. Tanja Poutiainen-Rinne (s. 1980 Rovaniemi)

Ainoa suomalainen alppihiihdon olympiamitalisti ja viimeinen MM-mitalisti.

Olympialaiset: hopeaa, suurpujottelu, Torino, Italia, 2006.

MM-kilpailut: hopeaa, pujottelu, Bormio, Italia, 2005.

hopeaa suurpujottelussa samoissa kisoissa.

pronssia, pujottelu ja suurpujottelu, Val d’Isere, Ranska, 2009.

Yhteensä neljä MM-mitalia.

Maailmancup: pujottelun ja suurpujottelun kokonaiskilpailun voitot 2004-2005.

Suurpujottelun kokonaiscup 2008-2009.

Osakilpailuvoitot: 11, 48 palkintokorokepaikkaa.

Suomen vuoden naisurheilija 2004, 2005 ja 2006.

Olympiakisat: Nagano 1998, Salt Lake City 2002, Torino 2006, Vancouver 2010, Sotši 2014.

MM-kisat yhteensä: 8.

Nuorten maailmanmestari pujottelussa.

11. Kaarlo Maaninka (s. 1953, Posio)

Toistaiseksi viimeinen suomalainen kestävyysjuoksun olympiamitalisti.

Olympiakisat: hopeaa, 10 000 metriä, Moskova, Neuvostoliitto, 1980.

pronssia, 5 000 metriä, samoissa kisoissa.

Ennätykset:

1 500 m: 3.46,80 (1980)

3 000 m: 7.58,0 (1978)

5 000 m: 13.22,00 (1980)

10 000m: 27.44,28 (1980)

Maraton: 2.19.28 (1978)