Liikunnallista elämäntapaa edistävät, valtion yleisavustusta saavat järjestöt ovat aloittaneet yhteistyön liikunnallisen elämäntavan edistämisen roolituksista ja yhteisestä vaikuttamisesta. Yhteistyön tarve ilmeni marraskuussa 2025, kun Suomen Olympiakomitea ilmoitti jättävänsä liikunnan edistämisen pois strategiastaan. Liikunnan aluejärjestöt kävivät keskusteluja opetus- ja kulttuuriministeriön ja Olympiakomitean kanssa siitä, miten liikunnallisen elämäntavan edistäminen turvataan yhteiskunnassa myös jatkossa. “Olympiakomitean tekemä strategiamuutos on looginen ja tervetullut, mutta samalla meillä heräsi huoli liikunnallisen elämäntavan edistämisen tulevaisuudesta tilanteessa, jossa liian vähäinen liikkuminen on edelleen iso yhteiskunnallinen haaste”, kuvailee Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola. “Liikunnan aluejärjestöt kävivät keskusteluja Olympiakomitean ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ja saimme valtionavustuksen yhteiseen liikkumisen lisäämisen tehtävän valtakunnalliseen toteuttamiseen, koordinointiin ja viestintään.” Vuoden 2026 valtionavustusten myöntämisen yhteydessä ministeriö ilmoitti toteuttavansa oikeasuhtaisuustarkastelun liikunnan aluejärjestöjen ja muiden liikuntaa edistävien järjestöjen osalta. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Poutala kutsui huhtikuussa koolle pyöreään pöytään liikunnallista elämäntapaa edistävät järjestöt, joita oikeasuhtaisuusarviointi koskee ja joilta toivotaan selvennystä järjestöjen keskinäisiin rooleihin. Kumppanuustyö käynnistyi pyöreän pöydän jälkeen. Liikunnallista elämäntapaa edistävät järjestöt kokoontuivat ensimmäiseen, viralliseen järjestöjen keskinäiseen kumppanuuspöytään kesäkuussa 2026. Paikalla oli noin 20 valtakunnallisesti liikunnallista elämäntapaa edistävää järjestöä sekä liikunnan aluejärjestöt, jotka toimivat ympäri Suomen. Sittemmin mukaan kumppanuustyöhön on liittynyt Paralympiakomitea, joka on valtakunnallinen soveltavan liikunnan asiantuntija. Syksyllä kumppanuustyötä edistetään kahdessa työryhmässä; määrittely- ja roolityöryhmä työstää liikunnallista elämäntapaa edistävien järjestöjen tilannekuvaa ja roolitusta. Puheenjohtajana toimii Suomen Ladun toiminnanjohtaja Henrika Backlund. Vaikuttamis- ja viestintätyöryhmä keskittyy yhteisiin vaikuttamistoimiin, puheenjohtajanaan Opiskelijoiden Liikuntaliiton viestintäpäällikkö Niko Peltokangas. Kokonaisuudessaan liikunnallista elämäntapaa edistävien järjestöjen kumppanuustyön tavoitteet ovat liikunnallisen elämäntavan edistämisen äänen varmistaminen yhteiskunnassa sekä liikuntaa edistävien järjestöjen yhteistyön kehittäminen ja roolitusten selkeyttäminen. Vuoropuhelua työn etenemisestä käydään säännöllisesti OKM:n kanssa. Kumppanuustyötä tekevät  Finlands Svenska Idrott FSI Koululiikuntaliitto KLL Liikunnan alueet ja Suomen Liikunnan Alueet ry Liikunnan ja terveystiedon opettajat Liito Opiskelijoiden Liikuntaliitto OLL Pyöräliitto Reserviläisurheiluliitto RESUL SAKU ry Suomen Kuurojen Urheiluliitto Suomen Latu Suomen Liikunnan Ammattilaiset Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto FIMU Suomen NMKY:n Urheiluliitto Suomen Paralympiakomitea Suomen Retkeilyliitto Suomen Sotilasurheiluliitto Suomen Työväen Urheiluliitto Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto Suomen Urheiluopistot Lisätietoja Heidi Pekkola, pääsihteeri, Suomen Liikunnan Alueet Puh. 040 130 4530, heidi.pekkola@alueet.fi   Kuva ensimmäisestä kumppanuuspöydästä Eduskuntatalolta 11.6. Kuva: Suomen Liikunnan Alueet.

Syksyllä 2025 käynnistetty liikunnan aluejärjestöjen Kunnossa kassulle -hanke laajenee kaikkiin maakuntiin vuoden 2026 aikana osana hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmaa. Tavoitteena on tukea ja kannustaa kutsuntaikäisiä nuoria miehiä ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvia naisia kohti liikunnallisempaa elämäntapaa ja parempaa toimintakykyä – niin palvelusta kuin tulevaa elämää varten. Kunnossa kassulle -hanke pilotoi liikunta- ja toimintakykyä edistävää kutsuntojen toimintamallia syksyllä 2025 viiden kunnan kutsuntatilaisuudessa. Syksyllä 2026 toimintamalli laajenee kaikkiin maakuntiin, yhteensä noin 40 kunnan kutsuntatilaisuuteen, joissa liikunnan aluejärjestöt yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) ja kuntien liikuntatoimen kanssa kohtaavat yhteensä yli 7 000 kutsuntakuulutettua. Kutsuntojen avaustilaisuuden liikuntapuheenvuoron lisäksi liikunnan aluejärjestöjen asiantuntijat yhdessä MPK:n ja kuntien liikuntapalveluiden kanssa pitävät erillistä liikunta- ja toimintakykypistettä, jossa nuoret kohdataan henkilökohtaisesti liikunta- ja toimintakykykeskustelun äärellä. Nuoria kannustetaan aktiivisuuteen sekä hyödyntämään hankkeen tarjontaa palvelukseen valmistautumisen tueksi. Fyysisen toimintakyvyn tueksi on tarjolla liikunnan aluejärjestöjen 12 viikon yksilöllinen Mars kuntoon -valmennusjakso sekä Puolustusvoimien MarsMars-sovellus harjoitteineen, MPK:n Kunnossa inttiin -kurssit sekä kuntien liikuntamahdollisuudet ja liikuntaneuvonta. ”Kutsunnat ovat nuorten elämässä yksi viimeisistä vaiheista, jossa tavoitetaan vielä laajasti ikäluokkaa. Se on oiva tilaisuus ottaa liikunnallinen elämäntapa puheeksi sekä kannustaa tulevia varushenkilöitä pitämään huolta hyvinvoinnistaan”, kuvaa pääsihteeri Heidi Pekkola Suomen Liikunnan Alueet ry:stä.” Vuonna 2025 pilotoitu Kunnossa kassulle -toimintamalli integroitui onnistuneesti kutsuntapäivien kulkuun. Tuolloin pilottikuntien kutsunnoissa tavoitettiin käytännössä kaikki kutsuntakuulutetut, joista henkilökohtaisesti liikunta- ja toimintakykypisteellä vieraili 1 115 kutsuntakuulutettua eli 82 % pilottikunnissa kutsuntoihin kutsutuista nuorista. Pilotin palautekyselyn tulokset osoittivat, että liikunnan aluejärjestöjen ja muiden toimijoiden läsnäolo kutsunnoissa vahvistaa nuorten tietoisuutta ja motivaatioita kohti liikunnallista elämäntapaa, ja henkilökohtaisella liikuntaneuvonnalla on myönteisiä vaikutuksia nuorten fyysiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Puolustusministeriön kutsuntaikäisten liikunnan ja toimintakyvyn edistämistoimenpide on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. www.suomiliikkeelle.fi. Kunnossa kassulle -hanke Lapissa  Vuonna 2026 Kunnossa kassulle -toiminta starttaa myös Lapissa. Pilottikuntina toimivat Rovaniemi ja Kemi. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä Lapin Liikunta ry:n, kuntien liikuntapalveluiden, Lapin aluetoimiston ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kanssa. Tavoitteena on tavoittaa kutsuntaikäisiä mahdollisimman kattavasti ja tarjota konkreettisia keinoja liikunnan lisäämiseen ja toimintakyvyn vahvistamiseen ennen palvelukseen astumista. Lisätietoja: Riina Jänkälä, p. 040 839 6542, riina.jankala(at)lapinliikunta.fi Lisätietoja valtakunnallisesti: Pääsihteeri, Heidi Pekkola, Suomen Liikunnan Alueet ry, p. 040 130 4530, heidi.pekkola(at)alueet.fi Erityisasiantuntija Ville Isola, Puolustusministeriön Liikunnan ja toimintakyvyn edistäminen osaksi kutsuntojen sisältöä -toimenpide, p. 0295 140 077, ville.isola(at)gov.fi Kunnossa kassulle -verkkosivu Suomen Liikunnan Alueiden sivulla

Lapin Liikunta etsii joukkoonsa kahta osaajaa kehittämään liikuntaa, urheilua ja alueen elinvoimaa. Haemme projektipäällikköä LAPLAND FUSION -hankkeeseen sekä seurakehittäjää vakituiseen työsuhteeseen. Projektipäällikkö LAPLAND FUSION -hankkeeseen Haluatko olla rakentamassa uudenlaisia ratkaisuja kansainvälisten osaajien työllistymiseen, kotoutumiseen ja alueelle pysyvyyteen Lapissa? Haemme projektipäällikköä johtamaan ja koordinoimaan LAPLAND FUSION -hanketta. Hankkeessa kehitetään uusia väyliä työelämään hyödyntämällä järjestötoimintaa, verkostoja ja yritysyhteistyötä kansainvälisten osaajien työllistymisen tukena. Tehtävässä toimit tiiviissä yhteistyössä yritysten, oppilaitosten, järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa sekä kehität ratkaisuja Lapin työvoimatarpeisiin. Työsuhde on määräaikainen ajalla 1.8.2026–30.11.2028. Toimipaikka sijaitsee Rovaniemellä. PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LAPLAND FUSION Seurakehittäjä Haluatko tehdä merkityksellistä työtä liikunnan, urheilun ja yhteisöllisyyden parissa? Etsimme seurakehittäjää vakituiseen työsuhteeseen vahvistamaan liikunnan ja urheilun kehittämistä Lapissa. Työssä pääset rakentamaan verkostoja, kehittämään uusia toimintamalleja sekä tekemään yhteistyötä seurojen, lajiliittojen, oppilaitosten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Tarjoamme asiantuntevan ja innostavan työyhteisön, jossa saat mahdollisuuden vaikuttaa liikunnan tulevaisuuteen, kehittää omaa osaamistasi ja viedä uusia ideoita käytäntöön. Toimipaikka sijaitsee Rovaniemellä. Työ alkaa 1.8.2026 tai sopimuksen mukaan. SEURAKEHITTÄJÄ Mitä tarjoamme? Molemmissa tehtävissä pääset osaksi kannustavaa työyhteisöä, jossa arvostetaan luovuutta, yhteistyötä ja rohkeutta kehittää uusia ratkaisuja. Tarjoamme mahdollisuuden vaikuttaa liikunnan, urheilun ja aluekehityksen tulevaisuuteen sekä tehdä työtä laajojen yhteistyöverkostojen parissa. Meillä töissä saa innostua, kokeilla ja onnistua yhdessä. Hakeminen Rekrytoinneissa käytetään anonyymiä hakumenettelyä. Hakemukset palkkatoiveineen pyydetään toimittamaan viimeistään 14.6.2026 klo 16.00 osoitteeseen: toimisto@lapinliikunta.fi Lisätiedot Maarit Toivolap. 050 080 8038 Soittoajat: to 4.6. klo 12–14 ti 9.6. klo 9–11 pe 12.6. klo 10–12 Tervetuloa rakentamaan liikunnan, urheilun ja hyvinvoinnin tulevaisuutta yhdessä Lapin Liikunnan kanssa!

Suomalaisessa urheiluseuratoiminnassa puhutaan edelleen paljon vapaaehtoisuudesta – ja syystä. Ilman vapaaehtoisia seurakenttä ei pyörisi. Samalla yksi merkittävä muutos on jäänyt vähemmälle huomiolle: yhä useampi seura on myös työnantaja. Liikunnan aluejärjestöjen Seurabarometri sekä OKM:n ja Tilastokeskuksen tilastot antavat samansuuntaista viestiä. Seurat maksavat Suomessa palkkoja arviolta noin 150 miljoonaa euroa vuodessa, ja noin viidesosa seuroista toimii työnantajana. Ilmiö ei rajoitu yksittäisiin huippuseuroihin, vaan työnantajaseuroja löytyy eri puolilta maata, monenlaisilla lajeilla ja erilaisilla kokoluokilla. (Arvio perustuu OKM:n ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä Likesin (JAMK) palkkatyötä kuvaaviin analyyseihin.) Palkanmaksu ei ole irrallinen lisä, vaan osa seuran arkea Seuroissa palkkatyö nähdään joskus hallinnon tai ”byrokratian” lisäkerroksena. Seurabarometrin tulokset ja tuore keskustelu seuratoimijoiden, tutkijoiden ja kouluttajien kanssa piirtävät kuitenkin toisenlaisen kuvan. Pienissä seuroissa lähes kaikki palkattu työ on valmennusta ja ohjausta, ja myös suurissa seuroissa merkittävä osa työntekijöistä toimii suoraan lasten ja nuorten kanssa kentällä, salissa tai hallissa. Palkka ei siis useimmiten mene toimistohommiin, vaan arjen toiminnan toteuttamiseen. Kun puhutaan harrastamisen hinnasta tai palkkatyön kasvusta, on tärkeää nähdä tämä yhteys: palkattu työ mahdollistaa sen, että harjoitukset toteutuvat, arki pysyy kasassa ja seuratoiminta on ylipäätään mahdollista. Ammattilaiset eivät korvaa vapaaehtoisia – vaan muuttavat työnjakoa Yksi sitkeästi seurakentän laitamilla kytevä huoli on, että palkatut työntekijät vähentävät vapaaehtoistoimintaa. Seurabarometrin aineisto ja käytännön kokemus seuroista kertovat kuitenkin muuta. Peloista huolimatta tyypillinen tilanne on se, että työntekijöiden määrän kasvaessa myös vapaaehtoisten määrä kasvaa. Erityisesti keskisuurissa ja suurissa seuroissa palkattu työ näyttää mahdollistavan sen, että vapaaehtoiset voivat keskittyä rajatumpiin ja mielekkäämpiin rooleihin. Ensimmäinen palkkaus voi hetkellisesti muuttaa tätä dynamiikkaa. Pidemmällä aikavälillä kyse ei kuitenkaan ole korvaamisesta, vaan työnjaosta: mistä asioista vastaa seura työnantajana ja mistä vapaaehtoiset toimijoina. Työntekijän tuleminen seuraan saattaa myös tuottaa uusia ja erilaisia tehtäviä vapaaehtoisille. Työnantajuus on tullut jäädäkseen – mutta harva seura on siihen rakennettu Seuroja ei ole alun perin useinkaan perustettu työnantajiksi. Työnantajuus on tullut mukaan vaiheittain, usein toiminnan kasvun sivutuotteena. Tämä näkyy erityisesti siinä, että seurojen rakenteet eivät ole alun perin rakentuneet työnantajuutta varten. Työnantajavastuu on kuitenkin sama kuin missä tahansa organisaatiossa: työsopimukset, työhyvinvointi, johtaminen, vastuut ja lakien noudattaminen – kaikki pitää hoitaa myös urheiluseurassa. Seurabarometrin mukaan erityisesti pienet seurat kokevat työnantaja-asioiden olevan heikosti hoidossa. Suuressa osassa isoja seuroja tilanne on parempi, sillä resursseja, osaamista ja valmiita käytäntöjä on kertynyt enemmän. Ero ei synny halusta, vaan edellytyksistä: työnantajuus vaatii osaamista, aikaa, selkeitä rooleja, tukirakenteita – ja usein myös rahaa. Monessa seurassa työnantajavastuu on vapaaehtoisten hallitusten harteilla. Tämä yhdistelmä on vaativa: vastuu on raskas, mutta asiaan perehtyminen itsekseen on vaikeaa tai sitä ei ole tullut edes ajateltua. Ensimmäinen työpaikka, ensimmäinen kokemus työnantajasta Seuratyö on pääasiassa liikuntakasvatusta. Nyt siitä on tulossa yhä enenevässä määrin myös kasvatusta työelämään. Seuratyö on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka. Siksi työnantajuuden laatu ei ole vain seuran sisäinen kysymys, vaan se on myös osa tietä siihen, että työ urheiluseurassa nähdään niin sanotusti oikeana työnä. Hyvin johdettuna seuratyö voi olla poikkeuksellisella tavalla oppimista tukeva ympäristö, jossa vastuu kasvaa hallitusti ja palautetta saa nopeasti. Huonosti johdettuna se voi olla epäselvä, kuormittava ja sattumanvarainen kokemus työelämästä. Seuratoiminnan tulevaisuuden kannalta on olennaista, millaisen kuvan nuoret saavat työnantajuudesta ja työelämästä juuri seuroissa. Tämä vaikuttaa sekä seurojen veto- ja pitovoimaan työnantajina että laajemmin siihen, miten työelämä Suomessa koetaan. Kehittämisen suunta: työnantajuus näkyväksi ja tuetuksi Seurabarometrin ja keskustelun perusteella työnantajuuden haasteet eivät ratkea yksittäisellä toimenpiteellä. Ne liittyvät siihen, miten seurojen rakenteita ja toimintatapoja kehitetään. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat ainakin: Työnantajuus ei ole katoamassa seuroista – päinvastoin. Enää ei tarvitse keskustella siitä, pitäisikö seurojen olla työnantajia. Ne ovat sitä jo. Kysymys on siitä, otetaanko tämä rooli vakavasti ja rakennetaanko sen ympärille toimivat rakenteet. KOULUTUKSET Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat koulutuksia, jotka auttavat seuroja kehittämään työnantajuuttaan ja johtamista osana arjen toimintaa. Esimerkiksi: Seuraava Urheiluseura nuoren työantajana pidetään Rovaniemellä torstaina 11.6.2026. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: https://lapinliikunta.com/all-events/?event=3814 LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa – kysely seuroilta. Lehtonen, K. 2022. Palkkatyö urheilu- ja liikuntaseuroissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes. Opetus- ja kulttuuriministeriö & Tilastokeskus. Tilastot urheiluseurojen palkkatyöstä ja palkkakustannuksista. Seuratietokanta. Likes by Jamk & KIHU – Huippu-urheilun instituutti. Seuratietokanta – Suomalaiset urheiluseurat yhdessä paikassa. Liikunnan aluejärjestöt & Liikuntaneuvosto. 2025–2026. Tilasto- ja ennustekatsaukset liikunnan kansalaistoiminnasta ja palkkatyöstä seuroissa. Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin jakso “Seura työnantajana”, jossa syvennytään seurojen työnantajarooliin, palkkatyön kasvuun ja arjen haasteisiin seuroissa. Spotify: https://open.spotify.com/episode/0cbMfKzKV9rZtlnk4n6bg0?si=tg84mKxzQ4e6Ty3OoNIEAQ Youtube: 2. Urheiluseura työnantajana – ”Se on ihan oikeaa työtä” – YouTube

Tervetuloa Lapin Liikunta ry:n kevätkokoukseen!  Aika: Keskiviikkona 29.4.2026 18:00                                                  Paikka: Kansantalo, Urheilukatu 1, 96200 Rovaniemi Kevätkokoukseen on mahdollista osallistua ja äänestää myös etäyhteydellä. Tällöin jäsenen tai jäsenen valtuuttaman kokousedustajan on ilmoitettava etäosallistumisesta ja lähetettävä valtakirja 24.4.2026 mennessä: katja.rantakokko@lapinliikunta.fi. Mikäli osallistujaa ei muuten tunneta, hänen tulee varmistaa henkilöllisyys videoyhteyden avulla esittämällä henkilöllisyystodistus tai muulla luotettavalla tavalla. Puhe- ja läsnäolo-oikeus on jokaisella jäsenellä samoin, kuin osallistuttaessa kokoukseen paikan päällä. Äänestyskäytäntö suoritetaan Äänestyskoppi.fi -sovelluksella.  Mikäli jäsenyhteisö haluaa osallistua kokoukseen etänä, pyydä kokouslinkki: katja.rantakokko@lapinliikunta.fi. Paikalla olevien valtakirjojen vastaanotto klo 17.30 alkaen. Ilmoitathan osallistumisesi sekä mahdolliset allergiat / erityisruokavaliot 24.4.2026 mennessä: katja.rantakokko@lapinliikunta.fi. Kokousmateriaalit:Kevätkokouskutsu 2026 LapLiValtakirja LapLi vuosikokous 2026Uutiskirje, kevät 2026LAPLI VUOSIKERTOMUS 2025